perjantai 13. huhtikuuta 2018

Kesäyön taika


 Tiedättekö ne ihanat kesäyöt, kun yölläkin on lähes valoisaa? Ne yöt kun yökosteus on niin kaiken peittävää, että heinänkorsissa on vesipisaroita ja maiseman peittää kaiken anteeksi antava sumu, joka kietoutuu ympärille kuin hämähäkin seitti - tuntuen, mutta ei kastaen? Ne kesäiset yöt joiden rauhaa rikkoo vain satunnaiset lintujen luritukset ja satunnaisesti niihin tulevat vastaukset? Ne yöt, jolloin t-paidassa on tulee vilu, mutta pitkähihaisella on juuri sopiva? Ne yöt, jolloin tuntuu, että on olemassa vain se hetki ja on helppo hengittää?

Toivottavasti tiedätte, sillä ne yöt on jotain ihan parhautta.

Ja mulla oli sellainen yöhetki, täällä skotlannissa, perjantaina vartin yli kahdeksan illalla.

Astuin ulos työpaikan ovesta ja lähdin kävelemään kohti kotia. Pääsin vain muutaman askeleen kun piti pysähtyä ja miettiä, että mikäs nyt. Ja sitten se tuli se hetki ja vei mukanaan. Siihen ihanaan kesäyöhön, oman talon pihalle, varpaat kosteassa nurmikossa palellen, kuunnellen hiljaisen yön lintujen ääniä, sen ihanan turvallisen sumun kietoutuessa hentona ympärille kuin halaten - kaikki hyvin.

Seisoin ihan hetkisen vain ja kävelin sitten kotiin. Mieli kevyenä, sitä pientä hetkeä arvostaen. 

Kaikki hyvin.



keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Taukoa nihkeilystä


Heipat pitkästä aikaa. Ei tunnu tämä kirjoittelun tahti yhtään kiihtyvän vaikka kovasti aina pohdin erilaisia tekstejä pitkin viikkoja.

Juhon kuva Dundeen junasillasta

Tämä vuosi on lähtenyt liikkeelle jotenkin nihkeästi kuten aikaisemmissa teksteissäkin olen sanonut. Tänä vuonna vaihteleva sää lukuisine talvineen (lumipäivineen) on vaikuttanut enemmän mielialaan kuin yleensä. Normisti sää ei juuri mun oloihin vaikuta, mutta tänä vuonna jostain syystä on sitten vaikuttanut. 

Kannattaa myös leikata hiukset niin näyttää
entistä paksummalta.. 
Olen myös huomannut itsessäni lieviä ikäkriisin merkkejä. Tai no tiedä kriisistä, mutta on tullut huomioitua miten aika kulkee ja ei tässä ainakaan nuoremmaksi olla muututtu. Kävin tuossa aiemmin keväällä näön tarkastuksessa ja niinhän siinä kävi, että lasit piti hankkia. Ja tämä oli/on kriisi! Ihan hirveää 13 vuoden lasittomuuden jälkeen palata taas laseihin ja niiden loputtomaan vaivallisuuteen. Ja joo - piilarit on työn alla, en vaan oo saanu aikaiseksi mennä liikkeeseen niitä tilaamaan. Silmien ikääntymisen myötä on tullut kiinnitettyä huomiota myös muun kropan rapistumiseen ja siihen miten olen onnistunut vesittämään hyvät aikomukset ja suunnitelmat omalla laiskuudellani. Huoh, sitä elämää tämäkin lienee mutta silti.


Onneksi moiset nihkeilyt katkesi kuin seinään kun tuli lomaviikko ja sen mukana vieraita niin Suomesta kuin täältä Skoteistakin. Musta on aina ihan mielettömän ihanaa saada vieraita Suomesta. Jotenkin vieraiden käyminen katkaisee oman arjen ja auttaa ihastumaan tähän maahan aina vaan uudelleen. Tällä kertaa sää ei oikein suosinut kuin yhtenä päivänä, mutta onneksi se aurinkoinen päivä osui road trip-päivään ja saatiin taas kerran ajella upeissa maisemissa ympäri Skotteja. Tämän tekstin maisema kuvat onkin Juhon ottamia, ihanaa saada kerrankin ihan oikeita kuvia tuolta ajelulta :) 

Loch Earn



Suomi-vieraiden jatkettua matkaansa kaveri Glasgowsta saapui tutustumaan Dundeeseen. Vettä satoi vaakatasossa suurimman osan päivistä, joten tutustumiset keskittyi melko pitkälti pubi-kahvila-ravintola linjalle. Mutta olihan ihanaa juoruta kunnolla ja avautua mieltä painavista fiiliksistä. Ollaan molemmat asuttu täällä pari vuotta ja edetään melko samoissa fiiliksissä maahan sopeutumisprosessissa vaikka vähän erilaiset elämän tilanteet onkin. 

Dundee kun ei sada vettä. Laskuvesiaikaan Tay joki on aika tyhjä.

Tiistaina kaverin hypättyä bussiin päätin mennä elokuviin. Minähän hankin itselleni kuukausi jäsenyyden paikalliseen isoon leffaketjuun, jolla siis kuukausimaksua vastaan voin käydä leffassa niin paljon kun mieli tekee. Olin jo etukäteen sopinut parin kaverin kanssa iltaleffailun, joten päätin käydä katsomassa vielä yhden toisen leffan ennen sitä illan leffaa. Leffaksi valkkautui Peter Rabbit ( petteri kaniini? ), joka on siis Beatrix Potterin satuun pohjautuva tarina. Leffa oli hyvä valinta, suosittelen muillekin. Illan leffa Ready Player One, ei sen sijaan juuri hetkauttanut. Katsottava, mutta aika-ajoin tylsän puoleinen.

Näimpä ollaan sitten taas arjen kynnyksellä, yövuorot odottaa tänään illalla. Ulkona sataa taas vettä, mutta mieli on siitä huolimatta aikas hyvä. Hyvän loman ja ihanien vieraiden jäljiltä on helppo olla onnellinen.

Rest and be Thankfull

tiistai 6. maaliskuuta 2018

No johan on talvi


Sinne meni helmikuu, mutta unohti ottaa talven mukaansa.

Helmikuusta ei oikeastaan juuri muisteltavaa jäänyt vieraan lähdettyä takaisin kotiin. Kurkkukipu tuli ilmeisesti jäädäkseen, sillä se on edelleen päivittäinen kumppani ollen välillä hieman hellempi ja sitten taas ei. Kävin lääkärillä useampaan kertaan, mutta aina oli ilman sen isompia tutkimuksia "vain virus" joka paranee kuulemma itsellään joten olen sitten sujuvasti koittanut jatkaa olemistani välittämättä moisesta vaivasta.

Taisin jo viimepostauksessa kaipailla sitä kunnon kevättä niin johan tänne sitten tarjoiltiin kevään kunniaksi kunnon talvi lumineen päivineen - vissiin jonkin näköinen kommunikaatio katkos tai ymmärtämisen vaikeutta tässä näkyvillä.. 

Eikä siinä, nättiähän se oli sen pari päivää kun lumi oli kunnon lunta (lähes kuivaa) mutta kun tilanne täällä varsin nopeasti heittäytyy heti kriisin puolelle niin eihän se sitten enää mukavaa ole. Suomalaisesta näkökulmasta sitä lunta nyt ei kuitenkaan tullut kuin se n.15cm tässä mun hoodeilla, muilla alueilla paljon enemmän. Ongelmia tulee heti siinä, että näillä tää varautuminen moiseen sääilmiöön on olematonta. Ei ole kalustoa, ei talvirenkaita eikä varsinkaan minkäänlaista ennakoimismistaitoa. Sekä kaupungit, firmat ja yksityishenkilöt heräsi tähän asiaan samana päivänä kun sitä lunta oli tullut jo tolkuton määrä, joten seurauksena on kaaos. Sairaalasta loppui ruoka, koska ei oltu varauduttu siihen, että tarvikejakelu ei pääse paikalle, kaupasta loppui leivät ja maito ihan samasta syystä. ( ja leipä ja maitohan on täkäläisen ravitsemuksen kulmakivet joten nälkäkuolema uhkasi vaikka muuta sapuskaa oli kyllä tarjolla hylly kaupalla ) Koulut ja monet työpaikat laitettiin kiinni koska ei ollut turvallista liikkua ulkona tai koska kukaan ei päässyt minnekkään sillä kesärenkaat ja paksu sohjoinen lumikerros ei vaan toimi. Kunnollisen auraamisen sijaan ajetaan lumen päälle lisää suolaa, ettei nyt ainakaan jäätyis enempää ja sitä auraamistakin suoritettiin vain pääreiteillä, jos sielläkään. Ja tosiaan täällä mun nurkilla tilanne ei ollut läheskään niin huono kuin muualla skoteissa.





Miksi aurata koko toria kun voit aurata vain pienet kulkuväylät ja suolata ne, jotta saat oikein kunnon lumimuussia aikaiseksi... sulaa se kuitenkin kohta pois...

















Mahtavaa asiassa oli sitten se mieletön yhteisöllisyys ja ihmisten auttamishalu. Monet firmat ja yksityishenkilöt joilta löytyi nelivetoautoja tai traktoreita auttoivat esim. sairaalan henkilökuntaa pääsemään töihinsä, pelastivat juuttuneita ihmisiä autoistaan ja toimittivat ruokaa niille jotka eivät päässeet kodeistaan pois. Ihanaa oli myös nähdä, miten ihmiset nauttivat ylimääräisistä vapaistaan olemalla lasten kanssa pulkkamäessä tai tekemässä lumiukkoja. Täällä ei kovin usein pääse näkemään perheiden viettävän aikaa yhdessä- mutta näiden päivien aikana oli ihana huomata miten kaikki kykenevät nauttivat niistä pienistä hyvän sään hetkistä.


Itsekkin kävin reippailemassa yksi päivä. Aurinko paistoi hienosti kun pakkasin vaatetta päälle ja kun pääsin ulos niin lunta tulikin jo vaakatasossa. Päätin kuitenkin käydä kävelemässä kun kerran laitoin ne kaikki vaatteetkin. Reilun tunnin lenkin aikana paistoi aurinko, satoi räntää vaakatasossa, oli tyyntä, satoi nätisti lunta, satoi jälleen räntää, tuuli hemmetisti ja tuli niin hemmetin kuuma kun tarpoi siinä kunnon sohjossa menemään - että oli kivaa :D

torstai 8. helmikuuta 2018

Hoitaja lomalla


Hei vaan taasen. Niin se vaan helmikuu tulla tupsahti ja lomaviikot sen mukana. Olin juuri saanut itseni suunnilleen tolpilleni ja luontaiseen olooni kun loman kunniaksi otin jälleen kaktuksen asustamaan hengitysvälineistööni - kuinkas muutenkaan. Olen siis edelleen hyvin tunnollinen hoitaja - lomathan on tarkoitettu sairasteluun.

Onnekseni yksi Suomivieraista tuli pitkäksi viikonlopuksi luokseni kuun vaihteessa ja piti suurimmat sairastelut aika hyvin kurissa. Pitkä viikonloppu oli loppujen lopuksi melkoisen lyhyt, mutta kerittiin kuitenkin nähdä niin museota, jalkkista kuin Skotlannin iki-ihanaa luontoakin.

Olen löytänyt itsestäni uusia ulottuvuuksia museoiden suhteen muutettuani tänne. Suurin kiitos siitä kuulunee MacManus nimiselle museolle, joka tarjoaa mukavan läpileikkauksen alueen historiaan ja vaihtuvin näyttelyin erilaisiin taiteisiin. Ilmainen sisäänpääsy helpottaa sisään poikkeamista ja jokaisella kerralla tuntuu löytyvän jotain mielenkiintoista katseltavaa.

Lauantaina nähty jalkapallo matsi oli ensimmäinen laatuaan meikäläiselle. En todellakaan ole mikään jalkapallofani, saatika tiedä säännöistä mitään, mutta hienosti tilanteet vei mukanaan ja peli oli yllättävän viihdyttävä. Dundeen joukkue oli voittanut kaksi edellistä peliään ja tietysti tämä peli sitten hävittiin ja reilusti. Oli melkoinen elämys kokea miten paikalliset fanit suhtautuivat peliin ja saattaapa olla, että koitan tätä elämystä joskus uudelleenkin - sitten kun on hivenen järkevämmät lämpötilat.

Sunnuntaille oli varattu taas meikäläisen suosikkia - ajelua ympäri Skotteja. On aina ihan supermahtavaa saada vieraita, jotka haluaa nähdä ympäri ämpäri, sillä ajelu upeissa paikoissa on kyllä ihan parasta täällä. Tällä kertaa suunnattiin itärannikkoa pitkin Skottien itäisimpään kolkkaan (pois lukien saaret) Peterheadiin ja Fraseburghiin pysähdellen matkalla vähän sinne ja tänne. Fraseburgh osottoittautui suloisen pieneksi kyläksi, jota ensinäkemältä luultiin kovin ankeaksi lähinnä siksi, että luulimme olevamme pääkadulla kun emme todella olleet :D Pääkatu oli ihan söpönen ja löysimme oikein kelvon ruokapaikan erittäin pikkuisen kujan päästä. Takaisin Dundeehen ajeltiin sitten sisämaata pitkin Cairngoms National Parkin lävitse, joka vuorostaan tarjosi upeita kuivan maan näkymiä lumihuippuisine vuorineen. Harmikseni yhtään karvalehmää ei osunut reitille, joten niitä lähden metsästämään joku toinen reissu.

Dunnottar Caste - tällä kertaa ilman sumua



Aberdeenin ranta esplanadi, ihan kiva 


Fraseburgh city





Jos joskus eksytte Fraseburghiin, suosittelen lämpimästi tätä Cheers nimistä paikkaa. Se on melkoisen söpö sisältä, palvelu on hyvää ja ystävällistä ja ruoka varsin syötävää. Paikka tarjoaa myös majoitusta jos on sellaisen tarve.
Macduff

Rothes

Nää pienen pienet kylät vetoaa muhun jotenki ihan liikaa


Missä on kaikki karvalehmät??
Maanantaina suomivieras otti suuntiman kohti kotia ja minä kohti sohvanpohjaa kera kurkussa asuvan keilapallon ja tukkoisen nenäni. Suurimman itsesäälini pelasti kuitenkin ystävä, joka aiempien juttujen pohjalta saapui leipomaan kanssani pullaa. Täältähän ei juurikaan saa mitään oikeaa pullaa vaan kaikki on enemmän lehtitaikinaan pohjautuvia leivonnaisia joten laskiaispullaa himoitseva suomalainen joutuu tekemään pullansa itse. Oman mestarileipuritaitoni tuntien oli ehdottomasti parempi, että kaveri tuli mukaan hääräämään ja niimpä saatiin herkutella illansuussa tuoreella korvapuustilla ja pikkupullalla. Ja olinpa vielä niin reipas, että pistin osan pakkaseenkin - sain siis hillittyä itseni, enkä syönyt kaikkea kerralla :D 


Tiistai aamuna herättiin jälleen kerran valkoiseen maisemaan. Yhtään en valita, mutta vähän nyt purnaan kuitenkin.. mikä ihme tätä saarta nyt vaivaa? Viime talvena lumi pyörähti täällä ehkä kaksi kertaa häviten saman päivän aikana ja tänä talvena tätä "kunnon" talvea on yritetty lukuisia kertoja aina useampi päivä kerrallaan. Nättiähän se on, mutta kyllä se kevät nyt voisi jo tehdä tehtävänsä.



Loppu loma meneekin sitten vähän töihommissa, istuin tänään ja istun huomenna koulutuksessa ja sunnuntaina menenkin sitten tekemään ylimääräisen yövuoron. Täällä ei ylivuoro- ja vuoronvaihto rajoituksia tunneta. Toivottavasti siihen mennessä olo on jo parempi ja tämäkin lomatauti olisi taas suoritettu. Seuraavaa lomaa odotellessa..